keskiviikko 28. elokuuta 2013

Huomenna

Huomenna se sitten koittaa.
Eikä sitä vieläkään sisäistä.
Huomenna tähän aikaan oon jo (ken tietää) kahessa osassa
tai sitten edelleen poitsu roikkuu tukevasti matkassa. 

Oon tänään päivitelly Joelle, että oikeesti, huomenna se sitten on. 
Käytiin tänään TAYSsissa aamulla sovitusti käyrillä tarkastaa vielä, että kaikki on OK ja ne päästi meidät vielä yöks himaan. Käveltiin kaupungilla hetken aikaa ja kokoajan sitä vaan mietti, et tänään on viimenen päivä joka me vietetään kahdestaan. Kahdestaan pariskuntana. Huomenna kolmisteen perheenä. :)

Toistaseks ei jännitä. Rauhalliset fiilikset. Tänään vaan ollaan, rentoudutaan, kerätään voimia ja laitetaan paikat tiptop poitsua varten. 


HURJAAAAAAAA!!!!!



Saatan palata vielä illan aikana tai aamusella jos myö jakselen :) 

Xxx, Jenni

PS. Hitto että voi pientä ihmistä taas ärsyttää niinku pientä oravaa kun käpy on jäässä.
MINKÄ TAKIA KAIKKI TAPAHTUU JUST SILLON KUN MÄ EN VOI OSALLISTUA?
Joku tienny taas tänkin ja oikee tehty asiat noin, etten varmasti pääse nauttiin mistää tai pääse mukaa mihkää kivaan. Kyllä mun ajatukset varmasti muuttuu ton huomisen myötä, mutta kyllä mä olisin tän ajatuksen halunnu toteuttaakin, sen verta kiristää pipaa nyt ... Hitto soikoon! 

maanantai 26. elokuuta 2013

Käynnistämisen arviointi käynti

Jees, eli nyt tuli tieto mitä on odotettu. 

Torstaina asiat lähtee sitten ihan viimestään rullaamaan. 
Aamusta kapssäkit kantoon ja nokka kohti sairaalaa ja sieltä sitten tullaan JJn kanssa kotia kahtena osana :)
Voi toki olla, että poika päättää nyt itestää ilmotella tässä parin "armon aika" päivän aikana, mutta jos ei niin torstaina- perjantaina aamuyöstä viimeistään. 

Pojan painoarvio oli nyt 4290g, mutta mulla kuulemma lantiota synnyttää isompikin, ettei pelkoa sen puolesta. Eikä sille lisäpainoa kerkeä tässä enää kertymään. Saatiin myös onneksemme varmistus sille, että kyseessä todella on poika eikä tuu paniikki shoppailuja pinkkien vaatteiden osastolle ;D Hah. 

Hurjaa. Samalla tosi rauhallinen olo, mutta samalla aika pelottavaa. Nyt mä tiedän, että viimestään perjantaina meillä on lapsi sylissä. Tätä me ollaan odotettu. Ja nyt se koittaa. :) 

Nyt on ehkä senkin puolesta jotenkin rauhallinen olo, kun nyt osaa ottaa ilon irti viimisistä raskauspäivistä. 
Viimesiä masukuvia ja videoita. Jutella ja hieroa masua. Nyt on kaikki paremmin kun hyvin. 

Kohta me nähdään, JJ <3

Xxx, Jenni 

sunnuntai 25. elokuuta 2013

VIHDOIN!! Haisuli body on täällä.


Nyt mä sen VIHDOIN löysin.



Oon ettiny tätä niiiin kauan. Joskus alkuraskaudesta bongasin näitä mm. vapaavalinnasta ja sitten kun olisin halunnu ostaa nii ne katos kun tuhka tuuleen. Muistaakseni ne bodyt oli tummemman värisiä haisuleita tai sitten jopa vihreitä? Koko oli turhan iso, olisin halunnu vähän pienemmän, tämä kokoa 74, mutta meneepähän sitten kun vähän kasvaa :) Mutta tähän olen enemmän kun tyytyväinen. <3 

Mentiin veljen kanssa käymään läheisessä Citymarketissa ja sieltä käveltii vauvavaate osaston ohi ja totutusti kävelin hyllyt läpi. En uskonu että edes nään siellä mitään haisulimaista. No eka bongasin sellasen tumman sinisen bodyn missä oli vain pieni haisuli nurkassa ja se makso n. 15€. Totesin, etten mä halua sitä, koska se ei ollu just se mitä olin ettiny. Pyörähdin ympäri ja TADAA. Siinä se oli. Ja vielä tarjouksessa. Ihan mahtavaa. :) Oli selkeesti tarkotettu, että mä JUST TÄNÄÄN meen sinne cittariin. Jee. Im feeling good. 

Tänään ollu muutenkin hyvä päivä. Vaikka välillä meinannu tulla turhautumisen itkupotkuraivarit kun kello menee niin hitaasti eikä oo tekemistä ja ei pääse sohvalta ylös ja sattuu mahaan ja särkee päätä ja vessassa saa ravata ja plaaaaaah. Kyllä nää päivät todella hajottaa. Onneks nää kauppareissut saa hyvän fiiliksen aikaan :) 

Huomenna sitten TAYSsin reissu edessä. Jäädäänkö vai eikö jäädä? Mitä uutisia? 
Huomenna kuullaa lisää. 

Xxx, Jenni 


lauantai 24. elokuuta 2013

Jo vuodesta '93


Tänään porukoilla pengottiin mein äitin kans kaappeja ja löydettiin muutamia valokuvia musta pienenä ja mun lapsuusajoista. Otettu nopeesti vaan järkkärillä niin laatu on vähän mitä on.
Näitä katellessa sitä miettii, et miltäköhän tää mein JJ tulee näyttää :) Tää tyttö miksattuna Joeen. Will see!




Yep, thats me.



Isoveikan sylissä.



Pinkkiä ja pitsiä prinsessalle ;) 


Uskokaa pois, tää OLI tosi hauska juttu sillon pienenä :D
Kyseessä sininen tussi joka "ihan vahingossa hyökkäs mun päälle"
Se porukoiden reaktio. Tiedätte varmasti.



Ja loppuun vielä se mistä täällä joskus jo kirjottelin.
Yks kivoimmista muistoista. Meikän synttärit. Linnanmäki.
Voitin isoimman nallen vaan osottamalla numeroo :) 
 


Oloissa ei mitään uutta. Selkää särkee ja jomottelee. Tänään oli aamulla vaikee päästä käveleen kun oli lonkat nii hiton kipeet ja jumissa. Toi jumppapallo auttaa ajoittain selkäkipuun muttei läheskään aina. Alkaa kyllä kroppakin jo kiukutteleen, että saisit poika tulla jo ulos!!

Noh, ehkä ylihuomenna sitten Tayssissa kuulee jotain uutta.
Toisaalta en halua asettaa mitää toiveita tai oletuksia.
Tässä on nyt niin monet kerrat petytty, ettei enää uskalla eikä halua odottaa mitään.

Jäähään odotteleen ... 

Xxx Jenni






perjantai 23. elokuuta 2013

Non alcohol

Inspiraationa: Mikael Gabrielin ja Kristiina Braskin uusi biisi - Kipua

On yksi aihe, mikä saa mun niskavillat aina pystyyn.
Tää on aihe, mihin mulla ja varmasti monella muulla on hirveästi sanottavaa.
Tää uus biisi mikä tänään tuli, sai jotenkin tän kaiken mieleen ja
tiivistetysti ajattelin kirjottaa pieniä seikkoja aiheesta.
Murto-osa vain mun ajatusmaailmasta, koska kaikkea ei ole tarkotettu tänne blogiinkaan julkastavaksi.

Alkoholi ja lapset. Minkä takia lapsen pitää nähdä kun vanhemmat juo? Minkä takia se alkoholi on nii hemmetin tärkeetä? Minkä takia valitetaan facebookissa, kun ei päästä ryyppään kun on "toi rääkyvä muksu tossa." Kun ei päästä kavereiden kans mökille ryyppään. Linkitellään facebookkiin kuvia kaljatölkeistä ja laitetaan sydämiä perään. Niitä inhottaa lukea. Oikeesti tulee tosi kamala ja vaikea olo itelle. Tekee mieli vaan ravistaa sitä äitiä tai isää, että onko oikeesti se alkoholi sulle noin tärkeetä. Kato sun lasta silmiin ja sano sille, että valittet mielummin alkoholin. Sano sille, ettet jaksa sitä.
Mä ymmärrän nää asiat varmasti paremmin sit kun tää oma muksu tulee ulos. Tiedän jo nyt paremmin kun hyvin, että se on ihan luksusta saada sitten omaa aikaa. Se on kiva päästä kavereiden kanssa tuulettumaan tai ihan vaan nukkua ja rentoutua koko päivä ilman, että on joku siinä huolehdittavana. Ei se tarkota, ettei rakastais lastaan tai ettei jaksa. Se on normaalia haluta vähän omaa aikaa ja pitää sitä parisuhdettaankin muistaa hoitaa ajoittain. Se ei kuitenkaan tarkota joka toinen päivä tai joka viikonloppu, niinkun monet tututkin tuntuu luulevan. 

Mua inhottaa lukea mediastakin, miten vanhemmat on menny baariin ja jättäny pienen lapsen heitteille. Sitten niitä 2-3 vuotiaita kääröjä kulkee tuolla vaipoissansa ulkona etsimässä äitiä, joka istuu baarissa. Avatkaa nyt herranjumala ne silmät! Lasten ei tarvii kärsiä, jos itellä on huono olla tai riippuvuus tai muuten vaan ei osaa rajottaa sitä "omaa hauskan pitoonsa". Ei, sen elämän ei todellakaan tarvi loppua siihen kun lapsi syntyy. Eikä se saakaan mennä niin. Mutta sillon kun lapsi syntyy, sä et voi hetkeksään unohtaa olevas äiti tai isä. Sulla on lopun elämää vastuu toisesta ihmisestä. Aina. Älä unohda sitä. 

Monesti se alkoholi johtaa myös moniin huomattaviin sivuvaikutuksiin. Aggressioihin, riitoihin, väkivaltaan. 
Sit ihmetellään kun nykynuoriso vetää tuolla huumeita 17-vuotiaana ja ryyppää minkä kerkeää. Mistä ne ottaa mallia? Mistä ne on saanu vaikutteita?  

Musta on väärin, ettei lapsen anneta valita. Mulla on ehdoton mielipide tähän tällä hetkellä: meidän lapsen ei tarvitse ikinä nähdä meitä kännissä. Eikä saakkaan. Jos jompi kumpi haluaa ottaa, niin se otetaan sitten "omalla ajalla" sovitusti. Tai molemmat ottaa sitten kun lapsi on hoidossa. Mutta sekin tapahtuu erittäin harvoin. Se jos mikä on varma.

Xx Jenni







tiistai 20. elokuuta 2013

RV41+0 ja neuvola


Ja EDELLEEN yhdessä osassa 



Meikä on innostunu tekee kryptoja. Tai eka intohimona oli sudokut. 
Nyt oon tehny jo 2 lehtee kryptoja. Hups. Hyvää ajanvietettä kun tietokoneella istuminen ei huvita. :P Niin ja unohttamattakaan kätevää pöytää! Kiitos JJ <3



Tässä tuorein päivitys
RV 41+0




Käytii porukoilta "varastaan" tällänen.
Suuri apuni selkäsärkyihin, toivon niin.




Ostetiin JJn vaatteille, pyyhkeille ym. oma naulakko kylppärii. :)
Ei ollu kun 2€.




Tää on rv oiskohan 40+2.
Ja söpöt pyjamahousut <3



Tänään käytiin taas neuvolassa.
Meidän neuvolantätikin alkaa jo tuskaileen, että "onse sitkeessä"
On se. Todella tuntuu olevan.

Yhdestä asiasta oon positiivisesti yllättyny. Mun paino ei enään nouse niin paljoa.
Tietysti eihän toi JJ mahdu edes kasvamaan tuolla enää sitä vauhtia, mutta tämäkin todistaa sen, että en mä ole lihonu lihomistani, vaan oon lihonu lapsen takia. :) Koska muuten mulle tulis edellee samanlailla painoa kun keski raskaudessakin.

Saatiin tänään postissa ensi maanantaille käynnistämisen suunnitteluun aika TAYSsiin.
Oli jotenkin hurjaa lukee mustaa valkoselta: _käynnistäminen_
Voihan se toki olla, että JJ sitä ennen jo itestään ilmottelee, tai sitten mennään vielä ens maanantain ylikin. Ei se lakiin ole kirjotettu, että se käynnistetään. Pari kaveriakin menny vajaa 2 viikkoa yli. Että jepjep.

Kyllä mulla tuntemuksia on ollu. Paljonkin. Pienempää ja suurempaa. Ne ratkasevat tekijät vaan puuttuu.
Supistelee. Oikeestaan alaselkä on lähes poikkeuksetta aivan tulessa ja pari kertaa itkua vääntäen kävelly (lue: raahautunu) sänkyyn kun tehny niin kipeetä. Tänään haettiin apteekista vähän helpotusta, mutta ei noi lääkkeetkää paljo houkuta eikä niitäkään voi määräänsä enempää ottaa. :/
Limatulppaa irtoilee pikkuhiljaa, ilmeisesti ei ole vielä tullu kokonaan ulos kun sitä vieläkin irtoilee vähän väliä. Supistuksia ei sinänsä mahassa tunnu. Kyllä mulla maha on välillä ihan kivikova sillee, että oikee "sattuu" mutta ei sen takia että supistais, vaan sen takia että se kovettuu. Got it? Vaikee selittää. Mutta välillä musta tuntuu, etten mä edes oikeesti tiedä mikä on kunnon supistus ja mikä ei ja mihin pitäis reagoida. Mutta luotan edelleen muiden sanoihin "kyllä sä sitten tiedät". Toivottavasti.

Hmm. Mitäs muuta. No ei tässä oikee.
Päivät menee hitaasti. Nyt oon innostunu tosin myymään kaikkea tavaraa netissä ja pääseen turhista vaatteista ja laukuista ym eroon suht halvalla. Porukat on muuttamassa uuteen asuntoon ja myös niiden kämppää tyhjennellään. On ihan kiva kun on tekemistä ja saa ajatuksia välillä muualle. Niin ja tietysti saa rahaa! :) Sitä kun ei näissä tilanteissa oo ikinä liikaa.

Multa myös usein kysellää, päivä päivältä enemmän että "joko nyt" "entä nyt" "joko oot lähteny"
Ihmiset ei luota siihen, että varmasti joka ikinen sitten tietää kun Jenni lähtee synnyttään. :D

Ainiin ja tänään oli hauska tapaus kaupassa. Huomaa, että ihmiset alkaa tuijottaa jo tätä mahaa tosi pitkään (tänään just mietin, et kuinkakohan pitkällä ne kuvittelee mun olevan) ja joillain tulee rohkasevia hymyjä. Niinkun usein kaupan kassalla. Eka tervehditään mahaa ja sitten mua. Siltä se tuntuu.
Tänään sit yks kaupan myyjä uskalsi multa kysellä mahasta ja totes sen olevan jo aikamoinen ym.
Ihan hauska, että uskaltaa tollee kommentoida. :) Tollaset hämmentävät tilanteet on ihan ok. Mut sitten kun ympärillä on 500 ihmistä jotka hengittää niskaan ja puhelin pirisee 5 min välein että joko oot synnärillä, niin se ei oo enää kivaa.... nim. kokemusta on.
Sitä ymmärtää, että ihmiset on innoissaa ja odottaa mun kanssa. Se on kiva ja lämmin ajatus.
Mutta voisivat ymmärtää, että on vaikeeta kantaa, on vaikeeta tuntea ja on vaikeeta ymmärtää kun itekkin odottaa. :)

Mutta eipä tässä muuta. Katsellaan ja ihmetellään.
Saa nähä millon taas palataa astialle!

- Jenni



torstai 15. elokuuta 2013

RV40+2 ja IKUINEN odotus


Tökkii tökkii....


On hyviä hetkiä ja sit on näitä ... huonoja hetkiä. Joka paikkaa jomottaa, kolottaa, särkee ja inhottava olla. Nyt on loppupäivinä alkanu kuumeilukin. Aina ajoittain hikoilen kun pieni sika ja sitten pian on taas tajuttoman kylmä ja iho menee kananlihalle ja tuntuu että pitää hakee peitto ympäri ja sulkee kaikki ikkunat ym. 

Mahassa muljuu ja muksu liikkuu paljon. Se on tietysti vaan hyvä asia.
Mä en vaan millään malttais odottaa
Nää viimeset päivät tuntuu mitään sanomattomalta. Millään ei oo merkitystä. Jos siivoon niin siivoon taas seuraavana päivänä, ihan vaan että saan ajan kulumaan. Tosi turhauttavaa. Mua ei huvita istua koneella 24/7. Mua ei huvita kattoa telkkaria. Ei niistä oo mitää hyötyä. Telkkarista ei sitäpaitsi tule edes mitään, sitkun tulee niin katot tunnin töllöö ja taas haluat uutta tekemistä. 

Pitäis vaan pitää ittensä kiireisenä, mutta miten? Sateeseen (vaikka onkin ihanan viilee) ei huvita mennä hakemaan flunssaa ja tepastelemaan ainoilla läpsyttimillä mitkä menee jalkaan. Siivota ei huvita kokoajan eikä huvita vaan olla. Leipominenkin ois ihan ok, mut sitäkään ei aina huvita tai ei oo aineita tai ei saa aikaseks. Saunoakin vois, mutta jotenkin sekin tuntuu hirveen isolle hommalle laittaa sauna päälle.
Tai ei se iso homma oo. Ehkä se on ennemminkin se, että sitten on tosi nuutunu ja väsyny kun saunasta tulee. Vaikka sitä tuntuu kyllä olevan muutenkin... 

Tulin kotiin ja siivosin taas täällä. Sitten kun istut alas niin mikään ei enää kiinnosta eikä huvita. 
Sitä vaan on niin jämähtäny tähän odotukseen. Tai ei oikeestaan oo. Mä olisin valmis lähtemään vaikka kuuhun jos mun olot ja kroppa antais periks. Mun mieli haluaa pitää ittensä kiireisenä välttääkseen nää fiilikset. Mä tarviin heti aamusta selkeet suunnitelmat päiväks että saan päivät kulumaan. Mä en tykkää miettiä et "mitä seuraavaks" "no kello on vasta noin, mitä teen että pääsen sitten nukkumaan"

Masentaa, turhauttaa, kiukuttaa, väsyttää. 

Jos edes lämpönen suihku ja iltapala vähän piristäis... 


Xx Jenni

Ps. Neuvolatäti soitti tänään ja kyseli vointeja.
Sanoin niinku asia on, ettei mitään uutta. Jomottelee, muttei erityisemmin supistele. Vesiä ei kuulukaan.
Anto ens viikon tiistaille ajan neuvolaan ja äippäpolille lähetteen.
Äh. Mä niin toivon ettei meidän tarvitsis enää ravata näitä välejä. Mitä enemmän mä odotan, sitä ärtysemmäks sitä tuntuu tulevan kun stressaa, panikoi, miettii. Siihen vielä kipuilevat paikat ja ahdistunu olo ja väsymys ja .... nää vikat päivät on ihan hirveitä mörköjä.

tiistai 13. elokuuta 2013

Suuri päivä ...



... niin, unohtamatta, että meidän poitsun laskettu aika siis on tänään,
niin tänään tapahtuu myös jotain muuta suuren suurta.

 Mä ja Joe mentiin kihloihin :) Eli lasketusta päivästä tulee nyt myös virallinen kihlajaispäivä




On edessä yhteinen retki, käsi kädessä alkaa tie.
 
Kun rakkauden kulkua ohjaa, se kauniisti perille vie.
 
Onnen sormus hopeinen, ihanin tunne ihmisen.  Lämmin loiste rakkauden, sydän on löytänyt sydämen!





Ei onni tule köyhyydestä tai rikkaudesta,

ei maailman antamista aineksista.

Se tulee meistä sisältä, hiljaa hymyillen,
suukottaa poskelle ja kuiskaa korvaan,

- “sinä olet minun valittuni”.



130813
Joel <3 Jenni


xxx, Jenni


POKS rv40 ja LA

                                     TÄNÄÄÄÄÄÄÄN!
                                           13.08.2013




Tänään se on. Meidän LA. Päivä jota on odotettu 9kk. Vaan kotona ollaan ja kirjotellaan blogia.

Yöllä poitsu anto kyllä tuta tulevaa, kun heräsin kovaan suppariin ja siinä sit niitä tuli aaltoilevasti tunnin verran. Selkä ja maha oli ihan tulessa. Ajattelin, et noh, ehkä ne vedetkin sieltä kohta tulee, vaan ei näkyny ainakaan vielä.

Herätin Joenkin yöllä kun tuli jo lievä paniikki, et nytkö se lähtö sitten tulee. Kyllä sitä vähän anto uutta perspektiiviä tulevaan, kun mitenkään ei ollu hyvä olla ja supistukset pisti koko kropan tärisemään ja vähän hämärty maailman kuva. Kyllä me onneks onnistuttii sit nukahtaan takas.

Aamulla sitten panadolia naamariin ja nokka kohti neuvolaa. Mein neuvolatätikin sano, että on maha kyllä niin "sylissä" jo, ettei tarvitsis kun pienen rykäyksen nii se olis siinä ;) Se (neuvolantäti) anto meille päivän-2 armon aikaa ja sit mennää taas äippäpolille näytille jos ei ala poitsua kuuluun.

Käytiin neuvolan jälkeen aamupalalla läheisessä leipomossa ja samalla kierrettii kirpparia.
Löysin poitsulle ohuehkon lämpöhaalarin 1,50€ hintaan.

Nyt sit vaa ollaan ja odotellaan :D Huuuuuu!

Pssst ... Saa nähdä näiden tän päivän postausten jälkeen,
että tullaanko sitä kirjottelemaan yhtenä vai kahtena ihmisenä ;)

Xxx, Jenni

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Kunert VIP yhdistelmävaunujen "arvostelu"


Suurimmalle osalle uusista perheistä tulee jossain kohtaa tarve lastenvaunujen/rattaiden ostoon. Oston yhteydessä kaikilla on omat vaatimuksensa ja niiden perusteella tekee ostopäätöksensä. En ala kuitenkaan listaamaan tähän muiden mahdollisia tarpeita tai vaatimuksia. Aijon käydä läpi mitä me koimme tärkeiksi ja mitä halusimme omilta vaunuilta. Teksi ei ole niinkään arvostelu vaan arvio eri osa-alueista kuten; Verkkokauppa josta rattaat tilasimme ja tietenkin rattaat. Arvostelua on vaikea lähteä täysin kirjoittamaan, koska tarvittavaa käytännönkokemusta ei ole, joten pysytään ns. arvio linjalla.

Halusimme rattailta pitkä-ikäisyyttä, hintalaatusuhdetta, ilmakumirenkaita, monipuolisisia säätömahdollisuuksia ja yhdistelmävaunuja. Aluksi etsimme ja kyselimme rattaita tuttavilta, kirpputoreilta (facebook kirppis, tori.fi). Olimme pitkään sitä mieltä, että rattaat hommaamme käytettyinä. Tuli monia tarjouksia tuttavilta; 2-3 lapsella olleet rattaat melko edullisesti. Ajattelimme että niin se on paras.

Emme kuitenkaan tyytynyt heti niihin tarjouksiin vaan jatkoimme etsiskelyä ja sitten meille vihjailtiin uudesta verkkokaupasta nimeltään www.preeco.fi. Kyseinen verkkokauppa ei ollut entuudestaan tuttu eikä netistä löytynyt aikaisempia kokemuksia. Kuitenkin sieltä löysimme yhdistelmävaunut, jonka mukana tuli myös turvaistuin ja värivaihtoehtoja yli 40! Hintaa oli vain 279,90 € ja ilmainen kotiinkuljetus ovelle saakka. Hinta itsessään herätti epäilyksiä ja kiinnostusta. Hinta yleensä verrataan heti laadun heikkouteen ja näin myös me ajattelimme. Otin firmaan yhteyttä nettisivujen kautta kuluttajansuojasta, hinnasta ja kotiinkuljetukesta, mahdollisista vara-osista sekä takuusta. Vastaus tuli heti seuraavana päivänä noin kymmenen aikaan aamulla puhelinsoitolla. Suomen kuluttajansuoja, hinta oli se mikä nettisivuilla mainittiin ja kotiinkuljetus ovelle, vara-osia saa tehtaalta Puolasta ja takuuta on kaksi vuotta. Kaikki kuullosti hyvältä. Pienellä varauksella ja riskillä laitoimme tilauksen menemään. Toimitusajaksi luvattiin 2-3viikkoa ja rattaat tulivat kuriirifirman (DPD) välityksellä kahdenviikon päästä ovelle saakka. 

Huonoa näissä kuriirifirmoissa on se, että kun tarjotaan jotain tiettyä palvelua (kotiinkuljetus) niin niihin ehtoihin ei välttämättä kuulu tiettyjä palveluja. DPD kävi aamupäivästä ovella ilmoittamatta ja näin emme saaneet lähetystämme juuri sinä päivänä, koska kukaan ei ollut ottamassa lähetystä vastaan. He tiputtivat lapun postiluukusta, että huomenna tulemme uudestaan. Tämä oli osittain oma vikamme, koska emme olleet tutustuneet toimitukseen tarkemmin. Myyjä olisi voinut mainita tästä. Saimme kuitenkin lähetyksen seuraavana päivänä.

Olemme olleet tyytyväisiä yhdistelmävaunuihimme ja käynyt "koe-ajamassa" parikertaa. Pienen testauksen jälkeen totesimme, että vaunut puoltavat oikealle. Saimme vian korjattua ottamalla oikealta puolelta renkaan irti, pitäen rungosta kiinni ja työntäen jalalla ronskisti renkaan paikalta. Avot. Toinen pieni ongelma, joka tulee vastaan pitkillä ihmisillä tai joilla on pitkät askeleet. Jalka saattaa osua kävellessä renkaiden lukkomekanismiin, joka menee pienellä putkella renkaiden välillä. Tämä vaatii vain totuttelua. 

Sitten löpinät sikseen ja käydään vaunut lävitse vaihe vaiheelta. 



Vaunut kuljetuskunnossa ja vähän mittoja; Pituus ilman renkaita 86cm (kuten kuvassa). Taka-osan korkeus 45cm ja etuosan 45-50cm.


Pituus renkaiden kanssa 100cm ja taka-osan korkeus 45cm ja etuosan 62cm.




 Tarkempia kuvia ilmakumirenkaista





Vaunut kuljetuskunnosta kasaamisvaiheeseen


"työntötanko" on käännetty työntö-asentoon ja vaunuihin on lisätty jalkasuojus ja pehmeä kantokoppa.



Vaunut muuten samassa asennossa, mutta nyt jalkasuojukseen on lisätty toisenlainen suoja, joka ylettyy myös suojaksi itse aukolle.



Vaunujen mukana tulee myös hoitolaukku, jonka saa laitettua tankoon roikkumaan ja myös vaunujen edessä on kiinteä laukku. Tavaratila on tilava ja siihen jää myös reilusti maavaraa, joten katukiveyksien ei kuuluisi kolista tavaratilaan. Mukana tulee myös sadesuoja ja hyttysverkko. Sadesuoja ei ylety jokapaikkaan, mutta estää hyvin roiskeet heikommalla sateella.



 Edessä oleva laukku


 Tavaratila on tilava ja maavaraa on riittävästi. Tilava tavaratila on huikea plussa ++



Sadesuojus ei peitä ihan kaikkea


Hyttysverkko taas peittää kaiken tarvittavan.

Kurkistusaukot/ tuuletusaukot ovat myös käytännöllisiä lapsen nukuttamisen ja nukkumisen seuraamisen kannalta hyvät ominaisuudet.






 Vaunujen päällä on kätevä aukko







Kuten kuvasta huomaa on vaunujen päädystä otettu pois kyseinen suoja, jotta kurkistus-/tuuletusaukon saa näkyviin. Nämä aukot laittavat ilman kiertämään sisään ja ulos. Tilanteen mukaan kaikki voi pitää kiinni ettei lapsella ole liikaa kiertävää ilmaa.

Kun kyseessä on yhdistelmävaunut niin saa ne myös rattaiksi.




Työntökahvan saa taitettua ainakin 5 eri kulmaan. Paljon eri kulmia niin mahtuu olemaan kaupungissa linja-autossa, sekä tarpeentullen vaunujen nostaminen suoraan ylöspäin on helpompaa.


 Seuraavista kuvista näkee mitä eri vaihtoehtoja on lapsen turvakaarelle.





Rattaiden selkänojan saa säädettyä kolmelle eri asennolle (istuma-, puoli-istuma- ja makuuasento). Rattaiden valjaat ovat 3-pistevyö.


Kuten aikaisemmin mainitsin paketin mukana tulevan auton turvaistuimen, joka täyttää EU-stantardit (ECE R44/04). Turvaistuimen saa asetettua rattaisiin kiinni, joka helpottaa koko vaunupaketin kuljettamista esim. talosta autoon, jolloin lapsi voi olla turvaistuimessa valmiina. Ei siis tarvitse kantaa turvaistuinta erikseen toisessa kädessä ja toisessa kädessä esim. laukkua.

Seuraava kuvasarja auttaa hahmottamaan turvaistuimen kantokahvan eri kulmia, mitkä osat turvaistuimesta lähtee irti ja viimeisenä 3-pisteturvavyön










Tässä vielä kuva tarrasta kaukalon kyljestä, mistä käy ilmi kaukalon kiinnitys autoon.





Seuraavassa kahdessa kuvassa on turvaistuin kiinni. 






Nyt on käyty yhdistelmävaunut lävitse vaihe vaiheelta ja nyt olisi vuorostaan paketin mukana tulleiden osien esittelyä.





 Kovapohjainen ja paksut pehmusteet kuuluvat tähän kantokoppaan. Pääsuojukset saa myös tarvittaessa taitettua sisäänpäin.






 Hoitolaukku ei ole kovin tilava, mutta sen jokainen voi määrittää itse ja tietää tarkemmin omat tarpeensa.






Mukana tuli myös alusta kantokoppaan, jonka materiaali on nestettä hylkivää materiaalia.



 Kokopaketin osat levitettynä lattialle. Tuo harmaa epämääräinen osa on juomapullon teline. En nähnyt tarpeelliseksi sen esittelemistä :P

Siinä oli kokonaisuudessaan koko paketti esiteltynä. Paketissa on mukana kaikki tarvittava. Vaunut näyttävät ja tuntuvat jämeriltä eikä hajoa käsiin vaikka hintaa paketilla ei paljoa ollutkaan. Tässä jos jossain on hintalaatusuhde kohdillaan. Paketti ei ole vielä kerennyt olla käytännössä käytössä, mutta senkin aika koittaa lähi-aikoina. Tämä Kunertin setti sopii meidän vaatimuksiimme. Yhdistelmävaunut eivät kuitenkaan ole kovinkaan montaa vuotta käytössä, joten emme halunneet maksaa liikoja. Jokainen kuitenkin punnitsee itse haluaako merkkivaunut, jotka takaavat tietynlaisen laadun ja hintaluokan. Täytyy kuitenkin aina muistaa se, että oli rattaiden merkki mikä tahansa niin monet osat valmistetaan samoissa tehtaissa. Vara-osien saatavuus on toinen asia. Isoimmilla firmoilla helpompaa ja pienemmillä voi löytyä hankaluuksia. Kuitenkaan "pirkka" ei aina ole heikkolaatuista. Lopuksi vielä havainnollistava kuva kuinka helposti saatiin vaunut tilapäis-säilytykseen vaatekomeroon





-- Joe