.: Rv39+4 ja kuulumisia

Well hello!

Yks hormonihirviö taas kirjottelee. Välillä oon valmis repimää kaapit paikoiltaa ja välillä otan iha ok:sti.

Tää on mielettömän vaikeeta tää loppuaika. Ei millään, MILLÄÄN jaksa odottaa.
Nää varmasti toistaa itteään tosi paljon nää vimisimmät tekstit. Koska nää fiilikset on just näitä.
Eikö? Joko nyt? Entä nyt? Josko nyt vaikka?

Tiistai aamulle seuraava neuvola. Meidän LA aamu.
Saa nähdä mennäänkö vai eikö mennä sinne asti.
Tällä hetkellä näyttää reippaasti siltä että sinne mennään ja ylikin.

Vähän toiveita antaneita viitteitä: Mulla torstai aamuna irtos limatulppa(a), mutta ei mitään muuta koko päivänä. Eilen (perjantaina) oli menkkamaista jomotusta. Mutta tänään (pitkästä aikaa nukuttiin pitkään) aamulla kun söin tässä keittiön pöydän ääressä aamupalaa niin oli lähettävä juoksujalkaa sänkyyn. Sattu sairaasti. Tuli kunnon supistus, veti koko keskikropan jumiin noin 30sek ajaksi. Selkä oli ihan tulessa eikä menny ohi vaikka kuinka pyöri. Eli tulossa ollaan tulossa ollaan. Mutta millon? :( Huokaus.

Eilen illalla yritettiin saunakikkaa. Saunomista ja sitten vähän kylmää suihkua ja taas saunaan. Näh, tuo on nii jääräpää että varmaa vaa otti paremman asennon mahassa. :D Tänää aamulla oon nyt yrittäny sen supistuksen jälkeen vähän siivoilla tässä. Kyllä kokoajan on pientä jomotusta, mutta ... äh.