Alko tosi lupaavasti, kun eka arvo aamulla ennen aamupalaa oli koholla ja sitten aamupalan jälkee oli jo huomattavan korkea. Nyt kaks jälkimmäistä tälle päivälle ollu jo paljon paremmat.
Aamupalaks söin muroja (jotka valittiin Joen kanssa sen mukaan, missä ois vähiten sokeria) kevytmaidolla (pitäisi vissii olla rasvatonta sekin) ja 2 palaa moniviljapaahtoleipää. Luin tosin just netistä, että joillain just noi vaaleet leivät nostanu ja jopa puuro. Vähä meinas iskeä epätoivo, et oikeesti, mitä mä sitten saan syödä?
Nyt en oo kuitenkaa vielä mitää paniikkia itelleni tästä kehittäny, koska ajattelin, että nimensä mukaan nyt seurailen tilannetta ja kattoo miksikä arvot menee. Voihan noita aamupaloja yrittää vaihella ja kattoa onko siitä kiinni. Vai onko edellisviikon sokerit vielä noissa aamusissa arvoissa sekottamassa.
Oon mä tässä jo kerenny miettiä kaikkia, että entä jos se nyt jättää sit sokerit koholle raskauden jälkeenkin.
Entä jos tolla on suurempi vaikutus lapseen tulevaisuudessa? Eihän lapselle tuu sokeritautia? Johtuuko lapsen koko vaan tosta, että olis raskausdiabetes? Onko mulla sitä ylipäätään? Tuleeko lapsi ajallaan vai käynnistetäänkö? Kysymyksiä, kysymyksiä...
Sitten on ollu parina- 3päivänä ja iltana sellasta ihme paineentuntua tuolla alamahalla. Ilmeisesti JJ alkaa jo itekkin olla aika kypsä tohon killumisee pää alaspäin. Älä huoli JJ, nii äitkin...
Pitää kirjottaa vielä kun näin eilen C:tä (mun paras kaveri, hänellä itelläänkin alle vuoden ikänen lapsi) ennenkun ne lähtee mökille 2 viikoks. Oli hassua kun sekin totes vaan, että "nähdään sitten kun tuun niin jossei yhdessä niin sitten kahdessa osassa"
Kun menin takasin kotiin niin mietin itekseni, että totta tosiaan. Nää päivät OIKEESTI käy vähiin. Vaikka tuntuu ettei tää aika liiku mihinkään. Outoa, että ehkä enskerralla kun C:tä nään, niin meillä onkin molemmilla lapset :)
Yhdessä osassa mennään siis kohti keskiviikkoista neuvolaa.
PS. Tänään on ollu jännä päivä :) Erilainen ja mieleenpainuva.
Palataan siihen asiaan sitten kun aika on kypsä ;)
Xx, Jenni
Tosi kurjaa, että täytyy olla niin tarkkana aina mitä syö. :/
VastaaPoistaJa teillä tosiaan noi päivät käy tosi vähiin! :)
-Noora
No nii on joo ja mun mielestä tosta syömisestäkin nostetaan ihan turhan iso haloo. Kyllä se lapsi ja kroppa sanoo kun kaikki ei oo ok. Ei kaikkia ole lakiin kirjotettu ;)
VastaaPoistaMut tosiaan sitähän se lapsi saattaa sanoakin ettei kaikki oo ok,sillon ku kasvaa "ylimitoilla".. :/ parempi tutkia "turhaankin" kun sitten huomata myöhemmin ettei se ehkä ollutkaan normaalia geeneistä johtuvaa. Kärsivällisyyttähän tuo vaatii.
VastaaPoistaTotta. Senpä takia painottanu näissä teksteissä, että lapsen terveys ennenkaikkea. Vaikka kuinka itteä kiukuttaa ja turhauttaa nii tottakai piikitän itteäni vaikka lopunelämää jos se sitä vaatii.
PoistaNoniinhän se on. Yritä olla liikaa stressaamatta.
VastaaPoista-Noora
Eiköhän tää tästä :) Jaksaa jaksaa. Kiitti!
Poista